Piispantarkastus Muoniossa keväällä 2022

Piispa Jukka Keskitalo suoritti piispantarkastuksen Muonion seurakunnassa huhtikuussa.

Piispantarkastuksilla on pitkä perinne kirkon historiassa ja tarkastukset ovat osa piispan kaitsentatehtävää.

Piispantarkastuksissa piispaa avustavat mm. pappisasessori, lääninrovasti, notaari sekä työyhteisökehittäjät. Piispan ja hänen avustajiensa vierailut antavat mahdollisuuden oman seurakunnan haasteiden, vahvuuksien ja kehittämistarpeiden yhteiselle arvioinnille. Yhteisissä neuvotteluissa käsitellään seurakunnan toiminnan painopisteitä, työn ja työyhteisön kehittämistä sekä hallintoa ja taloutta. Piispantarkastukseen sisältyvät työskentelyjaksot seurakunnan työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten kanssa.

Hallinnon ja talouden tarkastus pidettiin 8.-9.2.2022 lääninrovasti Hanna Kuuselan, pappisasessori Mirva Aholan ja työyhteisökonsultti, hiippakuntasihteeri Saija Kronqvistin johdolla.

Piispan visitaatioviikonloppu, joka päättyi juhlamessuun ja varsinaiseen piispantarkastukseen, oli 8.-10.4.2022.

Oulun piispan vaakuna

Piispa Jukka Keskitalon loppulausunto Muonion seurakunnan piispantarkastuksen yleisessä tarkastuksessa 10.4.2022

Muonion seurakunta ja sen toimintaympäristö

  • Muonion seurakunta on Oulun hiippakunnan luoteislappilainen seurakunta, joka sijaitsee Tunturi-Lapin seutukunnassa. Muonion seurakunta on osa Lapin rovastikuntaa kuuden muun seurakunnan kanssa.
  • Muonion seurakunnassa oli vuoden 2021 lopussa alussa 1754 jäsentä.
    • Kymmenessä vuodessa jäsenmäärä on laskenut melko tasan 300 jäsenellä, vuonna 2021 25 jäsenellä
    • Suurimmat suut jäsenmäärän laskuun ovat olleet sisään muuttoa suurempi ulosmuutto ja kastettujen määrää suurempi kuolleiden määrä.
    • Selkeästä laskusuunnasta huolimatta alenema on ollut maltillista. Toiveena on, että Muonion kunnan muuttovoitto ainakin loiventaisi alenemaa myös seurakunnassa.

Muonion seurakunnan vahvuudet

  • Seurakunta on Muoniossa tärkeä osa paikallisyhteisöä. Seurakunta on tärkeä, voisi jopa sanoa rakas muoniolaisille.
    • Yhteisöllisyys on sekä Muonion kunnan että seurakunnan vahvuus.
    • Lähes kaikki lapset kastetaan ja lähes koko ikäluokka käy rippikoulun.
  • Seurakunta on erittäin hyvin paikkakunnallaan verkostoitunut ja sillä on ovet auki yhteistyökumppanien suuntaan
    • Yhteistyö kunnan kanssa on luontevaa ja luottamuksellista; samoin kolmannen sektorin järjestöjen kanssa
    • Yhteistyö koulujen ja oppilaitosten sekä kunnan varhaiskasvatuksen kanssa toimivaa
  • Seurakunnan ikärakenne on suhteellisen terve, yli puolet seurakuntalaisista on työikäisiä.
  • Seurakunta on hengellisesti juureva ja toiminnallisesti vireä
    • Herätysliikkeiden vaikutus on perinteisesti ollut vahvaa, joskin vaikutus on ollut vähenemään päin. Rinnalle noussut uudenlaista hengellisyyttä (Lyhty-illat, rukousklinikkatoiminta)
    • Muoniossa jumalanpalveluskävijöiden määrä on ollut useisiin muihin seurakuntiin verrattuna aktiivista; korona on tosin laskenut osallistumisen puoleen vuosian 2020-2021
      • Jumalanpalveluksia ja hartauksia on ahkerasti striimattu ja jo pitkään radioitu
    • Vapaaehtoistyö on ilahduttavan hyvällä tasolla.
    • Paikkakuntalaisten tavoittamisen eteen on tehty töitä. Uusia toimintamuotoja on kehitetty ihmisten mukaan saamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsiparkki, kunnan ja seurakunnan yhteinen perhekerho, varhaisnuorisotyön puuhis, varkkiraamis, varhaisnuorten muskari, kahvia ja käsitöitä -tilaisuus kaikenikäisille
  • Seurakunnalla on vuoteen 2024 asti ulottuva selkeä ja innostava strategia.
  • Muonion seurakunnan viestintä on vahvaa (paikallislehti, nettisivut, someviestintä erittäin vahvaa.
  • Kiinteistöt ovat vahvuus; vahvuus on myös se, ettei niitä ole liikaa.
    • Muonion 200-vuotias kirkko on hyvässä kunnossa, joskin tulevaisuudessa on korjauksen tarpeita (mm. katon maalaus)
    • Kesäkuussa valmistuva uusi seurakuntakoti on aivan ilmeinen vahvuus ja suuri mahdollisuus seurakuntaelämän virkistämiseen; seurakuntakoti on kaunis ja keskeisellä paikalla.
    • Viikkotoiminta ja työntekijöiden työtilat on keskitetty pappilaan, joka muodostaa uuden seurakuntakodin kanssa toimintakeskuksen.
  • Seurakunnan talous on kohtuullisen vahva (tarkemmin talouden ja hallinnon tarkastusraportissa)
    • Verotulot yllättävän hyvät johtuen jäsenten kohtalaisen hyvästä ansiotasosta.
    • Veroprosenttia nostettiin 2020 1,65 %:sta 1,75 %:iin, mikä merkitsi noin 65.000 euron lisätuloja. Tämä on ollut viisas päätös.
    • Maksuvalmius hyvä noin 200 päivää.

Muonion seurakunnan kehittämishaasteet

  • Kokoavan toiminnan elvyttäminen koronan jälkeisenä aikana. Ilman määrätietoisia toimia ja aktiivista kutsumista ja rohkaisua on vaarana, että toimintaan osallistuvien taso jää selkeästi koronaa edeltävä aikaa alemmalle tasolle.
  • Työikäisten ja kuntaan muuttavien tavoittaminen ja tervetulleeksi toivottaminen seurakuntaan.
    • Paikkakunnan asukkaat hyvin heterogeeninen ryhmä, joten toiminnan tulisi olla monipuolista
  • Uuden srk-kodin toiminnallisen profiilin luominen. Se on aivan kuin seurakunnan uusi käyntikortti ja suuri mahdollisuus.
  • Vaikka talous on terveellä pohjalla, on horisontissa myös haasteita.
    • Seurakuntakodin lainan maksaminen.
    • Tulevien investointien (mm kirkon katon maalaus) ajoittaminen ja rahoittaminen
  • Seurakunnan tulevaisuuden näkymät hieman pitemmällä tähtäimellä:
    • Rakenneselvitys tehtiin syksy 2020 (sen johtopäätöksistä toteutettu oman kirkkoherranviran saaminen siten että aiemmin tunturipapin virkaan kohdennettu kokonaiskirkon avustus suunnataan nyt kirkkoherran virkaan).
    • Rakenneselvityksessä esiin nostettu kysymys mahdollisesta Tunturi-Lapin seurakuntayhtymästä on edelleen avoin.
      • Vaikka Muonion seurakunnalla ei ole lyhyellä aikavälillä välttämätöntä tarvetta laajemmille taloushartioille, on syytä harkita olisiko seurakuntayhtymä kuitenkin pitemmällä tähtäimellä hyvä ratkaisu. Tuomiokapituli tullenee selvittämään seurakuntien valmiutta tähän.
  • Monia tarpeellisia ja lakisääteisiä asioita on tarpeen saattaa ajan tasalle, kuten hautausmaiden katselmukset, työsuojelun toimintaohjelma, kehityskeskustelut (käyty viimeksi 2020).

Seurakunnan hallinto, talous kirkkoherranvirasto ja arkisto

  • Seurakunnan taloudesta ja hallinnosta on laadittu asessorin johdolla erillinen tarkastuskertomus ja kirkkoherranviraston ja arkiston tarkastuksesta erillinen muistio lääninrovastin toimesta.

Työyhteisö ja luottamushenkilöiden toiminta

  • Seurakunnassa on yhteensä 7 työntekijää (kirkkoherra, kanttori (tekee töitä myös Enontekiölle), diakoni-nuorityönohjaaja (50%/50%), kanslisti (jonka työpanoksesta kesään asti 30 % Enontekiön seurakuntaan), suntio, lastenohjaaja (81 %), siivooja-suntio (62 %).
  • Heistä kirkkoherra ja kanttori ovat määräaikaisia.
  • Kirkkoherran virka ja siivooja-suntion toimi ovat parhaillaan auki julistettuina.
  • Vaihtuvuus on ollut suurta erityisesti kirkkoherran viran hoidossa
    • Vuoden 2009 jälkeen (jolloin viimeksi virka ollut vakinaisesti hoidettuna) sijaisia on ollut yhteensä 14. -> Nyt toiveena, että kirkkoherran virka saataisiin täytettyä.
    • Työyhteisön haavoittuvuus; ns. särkymävaraa ei ole.
  • Työntekijät ovat erittäin kutsumustietoisia ja ovat sisäistäneet seurakunnan hengellisen perustehtävän syvällisesti.

  • Luottamushenkilöt ovat sitoutuneita ja päätöksentekokykyisiä. Tästä osoituksena mm. uuden seurakuntakodin rakentamispäätös, kirkollisveroprosentin nosto ja vahva tahtotila oman kirkkoherranviran saamiseksi.
    • Syksyllä edessä seurakuntavaalit. Neljä vuotta sitten oli ns. sopuvaalit. Nyt olisi suotavaa, että saataisiin aikaan seurakuntavaalit, mikä voisi osaltaan myös aktivoida seurakuntaa.

       Lopuksi

  • Kirkkojärjestyksen 18. luvun 7 § nojalla totean seuraavaa:
  • Tämä piispan päätöslausunto sekä pappisasessorin ja lääninrovastin muistiot jaetaan työntekijöille ja luottamushenkilöille. Niiden pohjalta käydään avoin ja arvioiva keskustelu piispantarkastuksesta sekä työntekijöiden kokouksessa että luottamushenkilöiden kokouksissa.
  • Seurakunnan, kirkkoneuvoston ja kirkkoherran on ryhdyttävä niihin toimenpiteisiin, joihin tämä piispantarkastuksen päätöslausunto antaa aihetta.
  • Piispantarkastuksen seurantakäynti suoritetaan lääninrovastin toimesta vuoden kuluessa, ja sen tuloksista raportoidaan piispalle.

Kiitän Muonion seurakuntaa, vt. kirkkoherraa, työyhteisöä ja luottamushenkilöitä hyvästä piispantarkastuksen valmistelusta sekä minun ja seurueeni kokemasta runsaasta vieraanvaraisuudesta piispantarkastuksen aikana.

 

Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo