Muonion seurakunnan historiaa

Pysyvä suomalainen asutus oli syntynyt Muonioon jo 1500-luvulla. Hallinnollisesti tämä hyvin harvaan asuttu alue kuului silloin Tornion seurakuntaan. Vuonna 1788 Muoniosta muodostettiin Ruotsin Pajalan seurakuntaan kuuluva kappeliseurakunta. Muoniosta tuli itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1812 Haminan rauhan seurauksena. Tässä 1809 tehdyssä rauhansopimuksessa vedettiin uusi raja Venäjän suuriruhtinaskunnan ja Ruotsin kuningaskunnan välille. Pohjoisessa raja kulki Tornionjokea pitkin. Uusi raja jakoi silloisen Muonionniskan kappeliseurakunnan kahtia. Muonion kirkko on yksi harvoista muoniolaisista rakennuksista, joka selviytyi Lapin sodasta.

Muonion, niin kuin koko Tornio- ja Muoniojokilaakson alue, on lestadiolaisen herätysliikkeen ydinaluetta. Lestadiolaisuus syntyi rajajoen takana Karesuvannossa (90 km pohjoiseen) ja Pajalassa (100 km etelään), ja levisi heti alkuvaiheessaan Muonioon. Historiallisista syistä alueen lestadiolaisuus kuuluu Rauhan Sana -lestadiolaisuuteen. Muonion-Ylimuonion Rauhan Sana omistaa rukoushuoneen Ylimuoniossa. Seuratoiminta on säännöllistä, ja yhdessä seurakunnan kanssa ylläpidetään paikallisradiotoimintaa, Seurakuntaradiota. Viime vuosina Seurakuntaradiossa taajuudella 89,3 MHz on lähetetty kirkon jumalanpalvelukset sekä muuta ohjelmaa. Juhannusseuroja on pidetty vuorovuosin kirkossa ja Ylimuonion rukoushuoneella, pandemian alusta seurat on järjestetty radion ja netin välityksellä. 

Muonion seurakunta 200 vuotta -historiateoksen on koonnut muoniolaissyntyinen filosofian ja kasvatustieteen tohtori Martti Vuollo.

 

Muualla verkossa:

Lähetysyhdistys Rauhan Sana (lyrs.fi)

Kirjan kansi, sinisellä taustalla Muonion kirkko ja teksti Martti Vuollo Muonion seurakunta 200 vuotta
Martti Vuollon Muonion seurakunta 200 vuotta -historiateos
Muistotaulu kirkon jälleenrakennuksen ajalta